120 järjestettyä purjehdusta, yli 1 300 henkeä kyydissä, yli 2 500 merimailia
Purjehduskausi oli yhdistyksen historian vilkkain, niin purjehduspäivien, kyydissä olleiden purjehtijoiden lukumäärän kuin kuljetun matkankin suhteen. Kesästä jäi mieleen erityisesti Suomen oloissa ainutlaatuisen pitkä hellejakso sekä osaavat ja innokkaat miehistönjäsenet; kipparit, perämiehet ja jungmannit.
Menestyksekkään kauden takana on eittämättä edellisten vuosien pitkäjännitteinen työ toiminnan kehittämisessä sekä asiakassuhteiden luomisessa. Vielä kun molemmat veneet Frida ja Lotta olivat heti kauden alussa käyttökunnossa, oltiin myös kaluston puolesta valmiita vastaamaan mittavaan kysyntään.
Purjehdusten toteuttaminen vaatii kaluston lisäksi myös tekijöitä, miehistöä. Viime kesänä kokeiltiin miehitysjärjestelmää, jossa veneessä miehistönä oli kipparin lisäksi kaksi muuta henkilöä, perämies ja jungmanni. Perämiehen tehtävät olivat pyritty määrittelemään melko tarkasti ja niihin oli sisällytetty entistä enemmän myös vastuuta. Tällä pyrittiin selkeyttämään kipparin ja perämiehen roolijakoa ja tekemään perämiehen pestistä haasteellisemman, mutta sitä kautta myös entistä mielenkiintoisemman. Vastapainoksi vastuulle ja tehtävän vaatimalle koulutukselle perämiehelle maksettiin palkkaa tehdystä työstä.
Perämiehen tehtävien suorittaminen vaatii siis teoriakoulutuksen lisäksi myös käytännön kokemusta. Eräs keino kerätä tuota tärkeätä kokemusta on toimia miehistössä jungmannina. Jungmannina toimiminen ei varsinaisesti vaadi ennakkotaitoja vaan periaatteessa reipas mieli ja oppimishalu riittävät. Näin ollen se on oiva tapa ottaa tuntumaa siihen, mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan.
Koko järjestelmän taustaidea nimittäin on, että innokkaat ja osaavat henkilöt voivat niin halutessaan vähitellen edetä jungmannista aina kippariksi saakka. Erinomaisena esimerkkinä tästä on viime kesänä kipparina ensimmäistä kertaa toiminut Sauli Naski, joka aloitti vuonna 1999 jungmannina edeten perämiehen kautta siis kippariksi asti. Viime kesänä myös perämiehinä ja jungmanneina toimi aimo joukko osaavia henkilöitä, joissa potentiaalia vielä vaikka mihin. Hienoa!
Kaiken kaikkiaan miehityskokeilu näytti toimineen hyvin ja myös ensi kesänä veneet miehitetään pääosin samalla järjestelmällä.
Purjehdusteknisesti kesä noudatteli edellisten kesien mallia. Toukokuussa tehtiin lähinnä päiväpurjehduksia ja juhannuksen jälkeen suurin osa purjehduksista oli leiripurjehduksia. Heti juhannuksen jälkeen alkaneiden Kirkkonummen seurakunnan leirien vaihtopiste oli edellisten vuosien Houtskarin sijasta hieman idempänä Kasnäsissä, joten aivan läntiset osat Saaristomerestä jäivät viime kesänä koluamatta.
Reittivalintoihin vaikutti myös sinilevätilanne, joka oli erittäin lämpimistä vesistä huolimatta kesää 2002 huomattavasti valoisampi. Osasimme välttää leväalueita emmekä kärsineet leväisestä vedestä lainkaan. Tämä helpotti elämää eritoten loppukesän hellejakson aikana. Esim. yhdistyksen nuorisopurjehduksen aikana päivälämpötilat hipoivat tasaisesti 30 astetta ja koska tuulet olivat hyvin leppoisat, vietimme melkein enemmän aikaa vedessä kuin veneessä... Ja mikä oli viettäessä, sillä olihan vesikin yli 25 asteista ja täysin kirkasta!
Loppukesän ohjelmaan kuului perinteisesti mm. Viaporin tuoppi-puuvenetapahtuma, jonka yhteydessä purjehditun kilpailun menestyksellisen osallistumisen takia Lotan kajuuttaa koristaa talonpoikaisvenesarjan kiertopalkintopytty. Kirkkonummipäivien aikana suoritetut yleisöpurjehdukset olivat jälleen yleisömenestys ja on suuri kunnia yhdistykselle osallistua ko. tapahtumaan niin torilla kuin merelläkin. Ensi kesänä olemme mukana jälleen molemmissa tapahtumissa!
Vaikka viime kesä oli hyvin vilkas ja kaikin puolin onnistunut, löytyy aina jotain kehitettävää. Miehistöjärjestelyjä kehitetään jatkuvasti saatujen kokemusten ja palautteen perusteella. Samoin leiritarjontaa pyritään muokkaamaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että se kattaa mahdollisimman monien toiveet ja tarpeet.
Suurin kehityksen paikka lienee yhdistyksen aktiivijäsenten omat purjehdukset, jotka kieltämättä ovat jääneet muun toiminnan varjoon viime kesien aikana. Ideoita ja ehdotuksia otetaan mielellään vastaan! Ensi kesänä tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman hyvin mm. varaamalla aikaa mm. Fridalla tapahtuviin yhdistyspurjehduksiin. Osallistumalla yhdistyksen toimintaan, kuten esim. veneenkunnostustalkoisiin, saat ensimmäisenä tiedon myös em. purjehduksista!
Mikko Pietilä
© Kirkkonummen Perinnepurjehdusyhdistys St. Nikolaus 2008