Loppupuolella heinäkuuta 1999 pidettiin ensimmäinen yhdistyksemme järjestämä nuorisopurjehdus Fridalla. Tälle viisipäiväiselle purjehdukselle osallistui seitsemän leiriläistä sekä kaksi miehistön jäsentä, jotka vaihtuivat leirin puolivälissä. Keula suunnattiin kohti länttä säätä tarkkaillen. Leirin aikana päästiin purjehtimaan Porkkalan, Inkoon ja Tammisaaren vesillä. Kaikki leiriläiset olivat osallistuneet aikaisemmin nuorisopurhduksiin tai ripareihin Albanuksella, joka tietenkin helpotti melkoisesti miehistön työtä.
Lähtö tapahtui maanantaina 26. heinäkuuta Porkkalasta, Motaleffin rannasta, Pietilän Mikon ja Paavilaisen Lokin kipparoidessa alusta. Porkala Marinessa käytiin täyttämässä tankit ja ruoka-arkut.
Alusta alkaen leiriläiset osallistuivat kaikkiin veneen tehtäviin siinä määrin kuin halusivat - eikä halukkaista ollutkaan pulaa pinnavuoroon tai purjeiden nostoon. Ensimmäinen leiri pystytettiin Porkkalan edustalle, Träsköhön. Majoitus tapahtui 10-hengen JSP-teltassa, ja vaikka kaminakin oli mukana ei sen lämpöä tarvinnut muutenkin lämpimänä kesäyönä. Illalla kävimme ihailemassa korkealta kalliolta auringon putoamista horisontin taakse.
Tiistai alkoi Porkkalanselän ylityksellä moottorin avulla, ja Vormössä syödyn lounaan jälkeen saimme kokeilla purjehtimista. Alkuviikosta tuulet olivat lännen puoleisia, joten matka taittui joko moottorilla tai vastatuuleen kryssimällä. Se oli alkumatkan miehistölle harmi, sillä loppuviikosta pääsimme avotuuliosuuksilla toteamaan leiriläisten kehittyneet purjehdustaidot. Erilaiset sanaleikit siivittivät matkantekoamme yöpymissaarelle Hankelöhön. Yöllinen letunpaisto tapahtui uljaissa maisemissa: Frida kylkikiinnitettiin kymmenmetristen pysytykallioiden juureen, kuun pilkistellessä välillä pilvien takaa.
Keskiviikkona aamupäivällä tapahtui miehistönvaihdos Barösundissa. Mikko ja Lokki lähtivät, ja tilalle tulivat Tuma ja Panda, ja samalla täydennystä muona-arkkuihin. Moottorin puksutus vaihtui tiukkaan kryssiin ja Panda pääsi vääntämään vitsiä perämiehen taidoista, kun "samat kalliot ohitettiin koko ajan uudelleen". Illalla liu'uimme uljaasti purjeet ylhäällä Skedön sisälahden lävitse. Tilanteen kruunasi erään purjeveneen kannelta trumpetilla soitettu lipunlaskufanfaari. Yöllä kokeilimme nukkumista Fridan kannella, puomiteltan alla. Yö sujui hyttysten inistessä ja täysikuun paistaessa.
Torstai oli täydellinen purjehduspäivä. Pääsimme laskemaan laivan myötätuulten kuljetettavaksi. Auringon lämmittäessä miehistö innostui lauleskelemaan kitaran säestyksellä reippaita ja haikeita merimieslauluja. Matka kulki takaisin Barösundiin, jossa miehistö väheni yhdellä leiriläisellä Maijan lähtiessä vaihteeksi melomaan. Muista yöpymispaikosita poiketen emme ankkuroituneet syrjäiseen luonnonsatamaan, vaan Elisaaren vierasvenesatamaan, jossa veneitä oli vierivieressä. Teltta pystytettiin rantaniitylle, ja myöhään iltayöstä oli päivän kohokohta: SAUNA! Pesun jälkeen putipuhdas miehistö kömpi tyytyväisinä makuupusseihinsa valmiina seilaamaan höyhensaarille.
Viimeisenä leiripäivänä nostettiin purjeet ja käännettiin keula kohti kotisatamaa. Oli mukava aurinkoinen sää, ja myötäiset merituulet puhalsivat purjeisiin. Frida ankkuroitiin ruokailun ajaksi Träskön rantaan, leiri päättyi Porkala Marineen illansuussa.
Tavaroiden pakkauksen ja kannen spuulauksen jälkeen alkoivat ihmiset hajaantua tahoilleen, naamat aringosta punoittaen, monia kokemuksia rikkaimpina. Leiriä ja siellä koettuja ja elettyjä hetkiä on hyvä muistella silloin kun taivaalta tulee räntää, on synkkää ja ankeaa.
Anna Arnkil
© Kirkkonummen Perinnepurjehdusyhdistys St. Nikolaus 2008