Karjaan vanha veturitalli tarjosi komeat puitteet, kun parikymmentä yhdistyksemme jäsentä kokoontui maaliskuun puolivälissä viikonlopuksi vaalimaan vanhoja käsityöperinteitä.
|
|
|
|
Taonnan tuntemattomaan maailmaan meidät johdatti Seppä Ilmarinen, Jarkko Myllykangas. Hänen opastuksellaan ensimmäisenä työnä rautatangosta syntyi "talonpoikaisnauloja". Työ perehdytti metallin ominaisuuksiin sekä taonnassa tarvittaviin taitoihin. Naulakasojen kasvaessa myös kokemus ja taidot lisääntyivät ja voitiin siirtyä omaa mielikuvitusta sekä sepän neuvoja käyttäen suuritöisempiin ja vaativimpiin töihin. Joku ryhtyi takomaan kalliokiilaa, toinen hiilihankoa, kolmas emännänveistä.
Käytäntö osoitti, etteivät taontataidot ole sukupuoleen sidottuja: miesväen keskittyessä pullistelua vaativaan jungfruiden pantojen taivutteluun, tytöt valmistivat näppärästi koriste-esineitä ja riipuksia. Myös vanhan kansan sanonta: "on taottava silloin kun rauta on kuumaa" piti taas kerran paikkansa. Töitä hidastivat vain vähän, jos ollenkaan, käsien hiertymät ja rasitusvammat. Sepän huojennukseksi palovammoilta sekä haavereilta säästyttiin kokonaan; pienissä tiloissa ei kuulemma ole mahdotonta saada vasarasta päähänsä.
Osallistujajoukon koostumus varmistaa sen, että homma jatkuu myös tulevaisuudessa: ei ole mahdotonta, että joskus silakkamarkkinoilta löytää myynnistä yhdistyksen jäsenten takomia nauloja, koruja ja - kenties puukkojakin!
Anna Arnkil
© Kirkkonummen Perinnepurjehdusyhdistys St. Nikolaus 2008